maanantai 16. tammikuuta 2017

Ei haastattelulle

"Haastateltava haussa!
Onko homeongelma aiheuttanut sinulle astmaa? Haluatko kertoa asiasta SDP:n sivuilla lyhytvideolla? Kuvaukset Helsingissä ensi viikolla. Haastateltavalle maksetaan palkkio sekä matkakulut. Kiinnostuitko? "

Tällainen ilmoitus oli ison potilasjärjestön facebook-seinällä. Kiinnostus lopahti heti kun huomasin poliittisen leiman tässä ilmoituksessa. Ja tuli siihen vähän napakasti vastattuakin:

Ei onnistu enää reissaaminen vaikka miten miettis. Sisäilma vienyt täysin terveyden ja tuonut mukanaan mukavia liitännäissairauksia kuten fibro, ABPA jne... Enkä halua antaa kasvojani yhdellekään puolueelle sillä niin ala-arvoisesti on sisäilma-asioita hoidettu. Kipakka on puhunut . UGH!



Tämä pisti samalla miettimään kuntavaaleja. Onko puolueen kalastettava ääniä sairaiden ihmisten naamalla? Onko tämä sisäilma-asia vaan niin vaikea noille poliitikoille jotta koetetaan saada sairastuneita kamppanjoihin kiillottamaan omaa osuutta? 

Vaikka olen miten äänestänyt niin sisäilma-asiat eivät ole parantuneet. Tässä asiassa yksikään puolue ei saa synninpäästöä.. Ehkä sitten alkaa vasta oikeasti tapahtumaan kun tämä helvetti kuntavaaliehdokkaa omaan nilkkaan napsahtaa. Siihen asti kunnes tämä herääminen poliitikoilta oikeasti tapahtuu on vihaisten äitien ja isien vaan jatkettava taistelua.

Sen verran kiukkusta tekstiä voisi tulla että on viisasta lopettaa. Olen puhunut!!!



sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Omia vahvuuksia etsimässä... tai jotain sinne päin

Sunnuntai-aamu ja hiljaisuus ... Jälkikasvu vielä nukkuu ja aamukahvit on saanut nauttia omassa hyvässä seurassa. Mutta kaipaako tähän toista ihmistä jakamaan tätä arkea joka tuntuu itsestäkin välillä mahdottomalta selvitä. En halua itselleni omaishoitajaa vaan ihmisen joka pystyisi tukemaan minua tässä elämässä joka on kaukana normaalista. Tämä on kyllä liian raskasta itsellekin joten ehkä tähän soppaan ei lisää ihmisiä tarvita.

Sairaus muuttaa ihmista sekä jatkuva taistelu oikeuksista vahvistaa ihmistä sekä myös nakertaa sisältä päin. Aivan kuin olisin arvoton yhteiskunnan silmissä. En enää ole "tuottava" ja hyödyllinen yksikkö vaan rasite. Nyky-yhteiskunta on liian kylmä sairastuneita ihmisiä kohtaan. Sinun täytyisi pystyä menemään virran mukana kuten muutkin tekevät. Olla hiljaa, ei saisi kritisoida, hoitaa perheesi ja työsi nurisematta eli olla mallikansalainen ja tyytyä siihen mitä sinulle ANNETAAN.

Vaikka luulisi että minulla on hyvä itsetunto kun uskallan sanoa asioita ääneen. Enemmän se ehkä on itsesuojeluvaiston puutetta. Itsetunto ei ole kamalan korkealla kun ei enää mihinkään oikein pysty. Sitä on oppinut arvottamaan itsensä työn kautta kuten tässä yhteiskunnassa on tapana. Nyt täytyisi pystyä löytämään ne omat vahvuudet jotta pystyisi jotenkin itseään "vahvistamaan". Ehkä ulospäin näkyy vahva nainen mutta oma mielipide on jotain muuta.

Kun omat sosiaaliset suhteet on enää lapset, yhtävät somessa ja kaupan kassa ... Elämää eletään enempi lasten kautta kuin itselle. Olisikohan tässä jo tarpeeksi pohdintaa tälle aamulle ...


lauantai 7. tammikuuta 2017

Niin helppoa tää elämä ...

Ajattelin teille kertoa millaista on tämä "helppo" elämä. Parina päivänä kun on yrittänyt siivota huone kerrallaan sekä kävi ottamassa mojovan altistuksen naapuricityssä lääkäri(huono sisäilma) että isompi ruokakauppareissun merkeissä.

Illalla alkoi sitten nilkkojen pakotus joka tietää huonoa yötä unen kannalta sekä kramppeja. Kramppeihin tuli sitten muutaman kerran herättyä. Altistus ja siivoaminen on laittaneet keuhkot ihan jumiin. Ulkona ollut pakkanenkaan(yli -20) sattunut hyvään saumaan. Happea ei päässyt yhtään ottamaan jotta olo olisi helpottunut.

Tänään oli tarkoitus jatkaa siivoamista seuraavassa huoneessa .... Taitaa olla viisasta jättää tämä suunnitelma ensi viikkoon. Happi pitää saada kulkemaan sekä kivut helpottamaan. Näinä päivinä menee koko lääkitys maksimissa.

Ensi viikolla odottaa uusi paha altistus kun täytyy keuhkokuvissa käydä. Odotettavissa on myös labraa sekä spirometriaa eli paikkoja jotka on höystetty epäterveellä sisäilmalla.

Tänään jos selviäisi ruuan teosta sekä koettaisi kestääkö keuhkot yhtään ulkoilmaa. Pakkanen olisi jo sopivissa lukemissa mutta inhottavia tuulen puuskia vähän väliä.

Enköhän ole nyt valittanut jo tarpeeksi ja voin lähteä keittämään lisää kahvia. Jos sen avulla tämä päivä rämmitään läpi.



ps: kuva otettu vuosi sitten

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Lupaus

Lyhyt ja ytimekän postaus:

MINÄ LUPAAN JATKAA POSMOTTAMISTA TERVEYS EDELLÄ.


Terveyshän on ihmiselle kullan arvoinen joten pidä siitä huolta. Pidä huolta ettet sairastu sairaasta sisäilmasta. Terveyttä ei voi aina saada takaisin kun sen menettää. 

Arvoisa kansan äänitorvi

Olen yrittänyt pitää sisäilmasta sairastuneiden asiaa esillä somessa sekä muissakin kanavissa esillä . Teidänkin somessa tai ihan livenä ko...