Psykiatrin penkissäkin on tullut istuttua ja hän totesi että mitähän minä siellä teen. Ihan terve nainen - henkisesti. Kirjoitti lausuntoonkin että ihmistä ei pidä sairaaksi lukea jos hakee vaikeassa tilanteessa keskusteluapua.
Miksipä minä sitten siellä käy nuppiani tyhjentämässä?
Voin kertoe että homehelvetti ei ole kovin kevyt asia henkisesti. Saatikko joutua homehelvetistä toiseen ja saada vielä elinikäisen hometaudin. Ihminen joka kuuntelee ja ottaa sinut juttusi tosissaan on tarpeen tässä tilanteessa. Sitä hulluksi leimaamista ja luulosairaaksi haukkumista kyllä saa ihan pyytämättäkin. Olo on siis tänään vähän kevyempi. Taakka ei ole yhtään sen pienempi.
Siellä olen löytynyt omia vahvuuksiani. Eli tänäänkin sain lisäkannustusta jatkamaan tätä myyräntyötäni sisäilmaongelmien parissa. Saan siis luvan jatkaa tätä posmotusta. Ehkä joskus vielä kirjoitan sen kirjankin näistä elämän vastoinkäymistä.
Aloitetaan kirjan nimen keksimisellä haaveilu ... Homehelvetistä toiseen, Monessa liemessä keitetty, Hullu akka aivosumussa ;) Ehkä tätä pitää vielä miettiä ;)
2 kommenttia:
Tsemppiä, mahtavaa vaikka vähän nurinkurista, että nyt siellä 'hullujenhuoneella' ei välttämättä meidänkaltaisiamme homeista kärsineitä miksikään 'hulluiksi' leimata! En tosin vähättele asiana erikseen mielenterveysongelmiakaan, ja henkistä tukea jaksamiseen jostakin suunnasta homehelvetin kulkenut kyllä tarvitsee.
Hui, olet ainakin minun silmäni avannut tämän allergian suhteen. Kuvittelin sen olevan vain sitä että joissakin tiloissa ei voi olla tai voi huonosti, mutta tekstiesi perusteella se on paljon muutakin. Kiitos valaistuksesta ja tsemppiä jaksamiseen!
Lähetä kommentti