Tämä on ollut valmiina jo ties kuinka kauan. En vain ole oikein tiennyt miten viimeistelisin, kun sopivia kehyksiä ei löytynyt. Huomenna täytynee vielä maalata uusikki nuo kannattimet, muuten olen aikas tyytyväinen tähän. Siis minä tyytyväinen - se on aikas harvinaista. Tämä työ on kulkenut nimellä elämänpuu ja nyt on sen aikakin päästä seinälle.
Moniallergisen, homealtistuneen, monikemikaaliyliherkän yksinhuoltajaäidin käsitöitä sekä valokuvia lenkkipoluilta höystettynä höyrynpäästelypurkauksilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Arvoisa kansan äänitorvi
Olen yrittänyt pitää sisäilmasta sairastuneiden asiaa esillä somessa sekä muissakin kanavissa esillä . Teidänkin somessa tai ihan livenä ko...
-
Kiitetään tästäkin saadusta kosteusvauriohomeita ja liian montaa altistumista. Kortisonia joudun syömään ties kuin kauan, koska immuu...
-
TÄMÄ HUIVI ON MINUN!!! AIVAN UPEA, IHANA........ VÄRI, LANKA JA MALLI. KAIKKI OSUI IHAN NAPPIIN. SOPII VIELÄ TOSI HYVIN MIUN UUTEEN MUSTAAN ...
-
Olin jo päättänyt lopettaa sisäilmaposmotuksen. Mutta kun pienellä kylällä tulee tilaisuus vaikuttaa asioihin, ei tilaisuutta voi jättää kä...
4 kommenttia:
Nätti tuli!
Tosi nätti ja harmoninen työ! Sietääkin olla tyytyväinen ;)
Kaunis. Nauha on hyvä idea.
Kaunis! Hienosti viimeistelit sen!
Lähetä kommentti