Urakoin eilen illalla puolille öin ja sain tämän pisteltyä. Tällä hetkellä ei tunnu siltä että tähän tulisi muuta. Kehyksien etsintä siis alkaa. Ja se muuten ei ollut heleppo homma. Saattaa olla kun aikani tätä katselen, niin siihen pistelen vielä jotakin. En tiedä ihan varmasti.
Katotaan kuinka tämän päivän jaksaa. Mies oli saanut itsensä taas loppupisteeseen ja tarvitsi huilipäivän. Millois minä saan oman huilipäivän. Olo on sellainen että tarvitsisi.
no nyt riittää valitus. Osallistukaa vielä edellisen postauksen arvontaan. Aikaa on 1.8 asti.
Ihanaa sadepäivän jatkoa. Taidan laittaa mambaa soimaan. Tuntuu sopivan tunnelmaan.
Katotaan kuinka tämän päivän jaksaa. Mies oli saanut itsensä taas loppupisteeseen ja tarvitsi huilipäivän. Millois minä saan oman huilipäivän. Olo on sellainen että tarvitsisi.
no nyt riittää valitus. Osallistukaa vielä edellisen postauksen arvontaan. Aikaa on 1.8 asti.
Ihanaa sadepäivän jatkoa. Taidan laittaa mambaa soimaan. Tuntuu sopivan tunnelmaan.
3 kommenttia:
Hieno tuli tuosta pistelystä!
Täällä kans podetaan vähän "aviollista väsymistä". Minun mieheni kylläkin on sairas ja ollut työelämästä pois jo 4,5 vuotta, mutta väsyttää se, kun toisen sairastamisen vuoksi kaikki kaatuu minun päälleni. Just äsken käytiin asiasta miehen kanssa keskustelu, kun minäkin tarvitsin joskus lepohetkiä, mutta pakko jonkun olla lasten kanssa. Ja sitten, kun mies on lasten kanssa tai tekee kotitöitä, niin hän tarvitsee sitten moninkertaisesti pidemmän lepoajan. Ehkä pitäisi olla kiitollinen siitä, että minun mieheni sentään on kotona, mutta on välillä vaikea tietää, mitä häneltä voi pyytää ja odottaa ja mitä ei... Mutta tämmöistäpä tämä on, aika paljon on tullut silloin alttarilla tahdottua. ;) Ja itse kenenkin parisuhteessa on välillä ongelmaa jos toistakin, mutta jos sitä tahtoa edelleen löytyy, niin kyllä niistä aina yli pääsee. :)
Jaksamisia teidän perheeseen!
Onneksi olkoon valmiista pistoista!
Toisaalta ymmärrän tuskanne, kun on puoliso, joka ei jaksa ja itse pistäis "vaan" jaksaa. Meillä ei sitä "toista" ole ja jaksettava vaan on, ei ole ketään kelle edes voisi joskus sen vastuun yrittää tyrkyttää.... Mutta en valita, ihana on kun saan tyttöjen kanssa olla, vaikka joskus itsellä on voimat joskus aika piipussa...
Jaksetaan kaikki yhdessä kukin tahollamme!
Kyllä tuli kaunis!
Jaksamista vaan meille kaikille - minun mieheni odottaa kuin kuuta nousevaa elokuun puoltaväliä: hänen lomansa kuulemma alkaa, kun muu porukka lähtee täihin ja kouluun :)
Lähetä kommentti