Pyhäinpäiväniltaa

Paria puuttaa

Tämä sukkanen on ollut jo valmis kuukausi sitten. Sen pari on vielä tuolla kerillä. Tää sairastaminen on tehnyt sen ettei neulominenkaan "maistu" ja sormetkaan ei tykkää tikutuksesta. Mutta taito on sentään vielä tallessa. Kantapääkin oli vielä täysin muistissa tai enpä usko että se tieto päästä minnekään katoaa. Neulontataidot kun on tullut ns sukurasitteena.

Lankana on Novitan Ipanaa. Puikkoina perusnovitat. En enää raaski ostaa kalliita puikkoa kun kaatopaikalle joutui jo satojen eurojen edestä puikkoja. Siitä saakin kiittää sitä ihanaa aktinobakteeria.

Mutta nyt kun kirjoitin tämän postauksen, on tarkoitus saada tuo toinenkin sukka alulle. Jos olisivat vaikka käytössä ennen paukkupakkasia.

Bloggausta jo yli 8 vuotta (unohti juhlistaa kesällä)

Tulinpa ajatelleeksi että koskas sitä tuli aloitettua tämä bloggaus. Pitipä ihan kaivella aika kauas. 6.6.2007 on esimmäinen postaus kirjoitettu. Blogi oli silloin Vuodatuksen puolella. Bloggerin puolelle siirryin tammikuussa 2009. Blogia on siis tullut jo pidettyä yli 8 vuotta. Välillä vähän aktiivisemmin ja välillä vähän laiskasti. Kommentoimaan olen aina ollut huono.

Kaikkea kivaa mahtuu näihin vuosiin. Paljon käsitöitä, uusia ystäviä, käsityövaihtoja, leivontaa, valokuvausta, purnausta jne. Koetan tähän kasata muutamia mukavia muistoja.

Paljon huiveja

Sukkia. liinoja ja ristipistoja

Joulumyyjäisiä

Ristipistovaihtoja

Pitsipökät

LANKAA!!!

Joululauluvaihto -ristipistoja

Saatuja lahjuksia

Aakkosvaihto -ristipistoja

Ystävän yllätystä

Näihin vuosiin on mahtunut paljon iloa, surua, elämänmuutoksia, muuttoja, taistelua, sairastelua jne, Enää en koe olevani se sama sinisilmäinen tytön hupakko joka silloin joskus aloitti bloggaaminen. Minusta on tullut ihminen joka ei enää usko kaikkea mitä sanotaan ja sydän parkakin on kovettunut elämän pyörityksessä.

Laitappa kommenttia tulemaa ja kerro kuinka eksyit blogiani lukemaan tai olenko jopa lahjonut sinua omilla käsitöilläni tai mikä on postaus/käsityö/valokuva mikä on jäänyt sinulle mielee.

Arvon kaikkien vastanneiden kesken suklaata <3 Sehän parantaa kaikki vaivat ja parantaa mielipahan. Joten kommentoikaan ihan rohkeesti :)

ps. kommentointi aikaa 10.11 asti. Arvon 11.11 suklaisen paketin 

Valokuvatorstai haaste nro 383

"Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie." - Mahatma Gandhi 

Matka rauhaa ei ole suora ja tasainen. Se on nousuja ja laskuja. Jossain pilkottaa toivon valo.

Pinkkiä valoa syksyn synkkyyteen

Paperiaskartelua eli pitkästä aikaa ns käsityöpostaus.

Kiitos vinkistä Miialle Silmukanjuoksuja-blogiin.

Kuution taitteluohjeita kurkin vielä Ihan ite väkersin-blogista. Siellä oli kuvien kanssa ohjeet ja tällaisella homepäälle oli tarpeen rautalankaohjeet.

Väsynyt, väsyneempi ja loppuunpalanut

Väsynyt jatkuvaan sairastamiseen, lääkkeiden syömiseen, jatkuvaan luopumiseen, eristäytymiseen, kipuiluun, asioiden hitaaseen etenemiseen, jatkuvaan taisteluun asioiden puolesta, terveen asunnon etsimiseen jne.

Muutaman kerran loppuun palaminen ollut lähellä tai jopa kärykin käynyt. Niistä oppia otettu sen verran että tunnistan itsestäni loppuunpalamisen "oireet". kun taakka alkaa käymään liian painavaksi, on pakko laittaa asioita "jäähylle". Arjen on siitä huolimatta toimittava ja asiat hoidettava, mutta miten laittaa ne tärkeysjärjestykseen... 

Tällä hetkille kovimmin ottaa yhteiskunnasta eristäyminen. Ei vaan pysty käymään ihmisten ilmoilla oireilematta. Sosiaaliselle ihmiselle se on tosi kova paikka. Lomalla tuli kokeiltua muutaman tunnin ajan kaupungilla oleilua. Maskin kanssa aiheutin tietysti huomiota. Kahvittelun ajan olin vain ilman maskia ja kamalat oireet päällä. Taitaa tämä kemikaaliyliherkkyys iskeä taas oikein kunnolla.

Talveksi ostin vaatteita tyttären avustuksella eli hän kävi minun puolesta ostoksilla. Uudet farkut kuitenkin on sittenkin miulle sopimattomat. Pesuista ja saunotuksista huolimatta ne haisee .... 

Kipu, särky ja muut oireilut on niin jokapäiväistä jotta niihin on tottunut. Mutta kyllä se syö silti naista. Välillä on päiviä jolloin jo ruuan teko on yhtä tuskaa. Saatikka että kävelisit postilaatikolle tai kaupassa käynnistä puhumattakaan. 

Terveen asunnon etsiminen onkin sitten jo ihan oma lukunsa. Yhtään turhaa muuttoa en halua tehdä enää. Seuraavan täytyy olla TERVE tai todella vähän oireiluttava tai pienellä laitolla meille sopia. Yhtään vähänkään epävarmaa asuntoa en ole käynyt enää katsomassa.  Ehkä se jossain on se MEIDÄN koti ....

Ei auta muuta kuin toivoa että se aurinko paistaa risukasaan. Päivä kerrallaan taistellen omien oikeuksien puolesta, joita väillä ei tunnu olevan ollenkaan.

Valokuvatorstai haaste nro 382: harrastus

valokuvaus

Käsityöt

Posmotus ja valitus ja bloggailu

Allergialeivonta/bloggaus

Pullon varjossa

Alkoholismi se vihoviimeinen "tauti". En tiedä enää näiden omien kokemusten jäkeen luenko sitä enää edes taudiksi. Mitta tulee joskus täyteen pullon varjossa elämisestä. Valoa kaipaa sinne jatkuvasti kasvavaan varjoon.

Alkoholistin lonkerot yltää yllättävän pitkälle. Vaikka miten yrittää päästä irti otteesta. Lasten kautta tulee vieläkin aimo annos moskaa niskaa. Lapset oireilee tietysti kun luottamus saa kolauksia ja tulee lisää pettymyksiä. Itse ongelman aiheuttaja pääsee kuin koira veräjästä. Hän lättää jälkeensä kolhuja, murheita ja pahaa mieltä, joita joku muu joutuu paikkaamaan, korjaamaan ja puhumaan auki.

Taas eletään ns kylmän sodan aikaa ja yhteydenpito on nollassa. Ehkä sekin on hyvä syy lisätä nesteytystä, mutta siitä en huonoa omaatuntoa tunne. Paha olo tulee lasten kärsimyksistä ja pahoitetusta mielestä. 

Voi kun edes yksi asia toimisi elämässä. Tuntuu olevaan taas kunnon "luntatupaan"-kausi menossa.

Valokuvatorstai haaste nro 381 ovi/portti

Otin vähän erilaisemman lähestymistavan aiheeseen. Eli ei kuvaa perinteisestä portista tai ovesta.

Portti salaiseen maahan

Portti parempaan tulevaisuuteen

Hometautisten ääni kuuluviin

Maanantaina oli elämäni ensimmäinen radiohaastattelu ja taisin selvitä siitä ihan hyvin. Tiistaina 13.10 juttu tuli ulos Ylen Etelä-savon radiossa aamutuimaan. Kiltisti laitoin kellon soimaan ja heräsin nettiradiosta kuuntelemaan omaan ääntäni. Oli muuten aikas outoa kuulla oma ääni radiosta joka ei edes kuulostanut omalta.

Tänään Ylen sivuilla on vielä julkaistu juttu haastatteluun perustuen.

Homeallergikko on vailla töitä ja tukia

Toivotaan että joskus on päivä jolloin homealtistunutkin katsotaan oikeaksi sairaaksi. Toivotaan myös tervettä rakentamista ilman kiirettä. Toivotaan myös tukea yhteiskunnalta jotta homehelvittistä ei tarvitse ilman apua selvitä.

Valokuvatorstai haaste nro 380: Pakkasen purema

Vuosi sitten pakkasen purasema

Äänessä taas ...

7.10.2015 Rantasalmi-lehdessä. Tekstistä poiketen KUKA TAHANSA VOI SAIRASTUA. Hometauti ei katso säätyä, ammattia tai pankkitilin saldoa. Saa jakaa!

Valokuvatorstai haaste nro:379 PARASTA SYKSYSSÄ

Parasta syksyssä -  värit