lauantai 31. joulukuuta 2016

Uusi vuosi kuvina

Meidän uuden vuoden valmistelut on todella huimat. "Liinana" on ylppäreistä yli jäänyttä kuitukangasta. Ainoat ostokset oli servetit sekä alesta 3 hopeatehtenä eli alle 3 euroa. Muuten vain sovellettiin jouluksi ostettuja led-valoja vähän uusiksi. Kaksi ihmistä kun on syömässä ei ruokaakaan viitsi montaa sorttia tehdä. Tulossa kunhan kunto antaa myöten ruokaisa salaatti sekä sinpappisia lihapullia. Tällä lääkityksellä kun ei ees skumppaa juoda lasillista niin juomana saa toimina kaupan limu.






Mukavaa iltaa kaikille

torstai 29. joulukuuta 2016

Vuoden vaihtuessa muistellaan menneitä

Kulunut vuosi on ollut rankka henkisesti että fyysisesti. Hurja lääkämäärä tekee tehtävänsä sekä ala-arvoinen sisäilma. Viikon sisällä taas on viisaampi seuraavan lääkärin suhtautumisesta hometautiseen sekä lääkityksen suunnasta. Tämä tohtoritapaaminen voi olla askel kumpaan suuntaan tahansa.


Harrastukset ovat vähentyneet kun niitä ei voi enää tehdä tämän helvetin hometaudin takia. Puikkoihin on turha enää koskea. Juhannustaikasukat jäi viimeisiksi. Pari paritonta sukkaa löytyy lankalaatikosta mutta ei anna keuhkot neulomiselle lupaa.



Allergialeivontaa on tehty sitten senkin edestä. Herkkuja jos jonkinlaisia on tullut tekastua.


Uutena "harrastuksena" on kuvioihin tullut sukututkimus. Tai halu tietää menneisyydestä jotakin. Oma ukkini kuoli minun ollessa 1-vuotias ja en siis muista yhtään mitään. Näistäkin papereista selvinnyt kaikkea kivaa esim että ukkini on ollut pieni mies. En muista olenko koskaa valokuvaa nähnyt tai minun muistini tekee tepposet.


Loppuvuodesta vielä suru-uutinen lisäsi vuoden henkistä rankkuutta, mutta kaikesta on onneksi selvitty.


Kaikkea mahdollista on yritetty jotta sisäilmasairauden ymmärrys lisääntyisi.


Erilaisiin tempauksiin on otettu osaa omien voimien mukaan sekä tehty yhteistyötä kunnon sallimissa rajoissa.



On paikkoja joihin minun ei kannata enää astua jalallanikaan. Ja niitä tulee taatusti lisää ...

Tämän vuoden piparkakkutalo oli suomalaisen rakentamisen ja peruskorjauksen irvikuva. Onneksi tämä ei kuitenkaan homehtunut pystyyn vaan tuli syödyksi.


Äänessäkin tuli oltua aina kun sitä pyydettiin. 


Uutena vuotena pitäisi tehdä lupauksia. Tämän lupauksen tehdessäni tiedän siihen pystyväni.

JATKAN POSMOTUSTA TERVEYS EDELLÄ.


Parempaa Uutta Vuotta 2017 ja terveempää sisäilmaa sekä oikeutta sisäilmasairaille toivoen

😍 Kirsi



keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Oletko seuraava ...

Oletko seuraava HOMEEN VALTAAMA?


Miksi ihmiset hiljenee kun puhutaan sisäilmasta, sisäilman vaikutuksesta terveyteen tai siitä kun sisäilma vei terveyden lopullisesti?

Onko se pelko että itse on seuraava vai joko ensioiree ovat jo pilkistelleet?

Onko työpaikalla kielletty puhumasta aiheesta ja on pelko työpaikan menetyksestä?


 Kumpi painaa vaakakupissa enemmän RAHA vai TERVEYS?

Jos kysyt sairasteuneelta niin vastaus on terveys. Muut ajattelevat raha edellä. Järjestys vaihtuu vasta kun terveys on mennyt. 

Miksi on niin vaikeaa tehdä yhteistyötä tämän asian kanssa? Miksi tämän asian takia ei osallistuta mielenosoituksiin tai edes somessa jaeta uutista tai saatikka kerrottas kaverille:"Hei, Minä taidan oireilla sisäilmasta."

Minä olen terveyteni menettänyt ja varmaan paljon muutakin tämän posmottamisen takia. Toistaiseksi henki pihisee ja happi kulkee vaihtelevasti keuhkoputkissa. Miksi minun sairastuneen täytyy pitää ääntä? Miksi ne jotka vielä vähän oireilevat eivät tee asioille mitään?

Paljon kysymyksiä vastauksia vailla. Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa edes kaveripiiriisi ja jakaa tämä postaus. Laitan loppuun linkkejä joissa kerron omakohtaisesti tästä helvetinmoisesta sairaudesta ja elämästä joka ei ole enää elämää.












Joulun kuviot ja kiemurat

Aputonttu saapui mummolasta lahjojen kera. Ovella jo nenä sanoi että osumaa on otettu ja kunnolla. Aikataulu muuttui lennosta. Lahjat avattiin heti ja roskapussi odotti papereita vieressä. Pussi heti kiinni ja ulos kun operaatio "lahjatauki" suoritettu. 

Saunahan oli jo valmiiksi päällä ja molemmat aputontut saunanlauteille. Lahjakuriiri sai laittaa myös vaatteet pesuun.  Lisäksi ohjelmassa oli siivoamista  kuten joka joulu. Siivoamista tehtiin jokaisena päivänä sekä pesukonekuivausrumpu kävi ylikierroksilla. Tänään viimeisiä vielä silittelen jotta taatusti on homeitiöt kupsahtaneet.

Tänä vuonna tuli vain yksi jatkosijoitettava kukka. Eikä yhtään lahjaa joutunut pahemmin tuulettelemaan. Ei niitä lahjoja niin montaa nyt ollutkaan. Karkit yms lähti paketeistaan lasikippoihin. Suklaiden pakkaukset on todella hyviä imemään itseensä hajuja ja homeita.

Eli kuten huomaatte tosi stressitön ja rento joulu, mutta sitä se sisäilmasairaan joulu on. Monet kuviot on tietysti jo meille normi settiä että en edes niistä osaa kertoa. Mutta meidän joulu on varmaan kaukana normaalista.



maanantai 26. joulukuuta 2016

Joulukalenterista - Risuja ja Ruusuja

Aika antaa risuja ja ruusuja
Joulukalenteri joka oli ihan ensimmäinen laatuaan tässä blogissa.
Eli mitä mieltä olit? Aivosumut ja pitkä sairastaminen näkyi kyllä tekstien lyhyydessä sekä tuotossa. Ajatuksetkaan ei aina olleet ihan kasassa. Mutta sain kalenterin kuitenkin kokonaan tehtyä.


sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulukooste: olot ja kuvat

Tunnelmallinen, itsetehty, kivulias, runsas oireinen, mutta meidän näköinen joulu. Kantautuneita homeita, tuoksuja sekä pakollisia ruokakauppakäyntejä. Paljon ihmisiä joka paikassa joten maskikaan ei riittänyt enää suojaksi. Yksi käynti naapuri cityssä ennen joulua ja vieläkään siitä ei ole toivuttu. Joka paikassa on liikaan tuoksuja näin joulun alla. Rikki menneet poskien limakalvot vaativat varmaan pitkän loman tuoksuista ja homeista.


Itse tehtyä porkkanalaatikkoa(maidoton,gluteeniton), karjalanpaistia, lanttulaatikko muuttui keitetyksi lanttukuutioksi, kinkkua sinappihunnulla, kotisinappia, salaattia, perunoita, gluteenittomia riisipiirakoita(kiitos ystävälle) sekä kaupan riisipiirakoita. Meidän pöydässä ei ole kalaa missään muodossa.






Herkkupöytä taas notkui ja pitäs opetella tekemään pienempiä annoksia. Tortut nautittiin jo ennen joulua ja pakkasesta ei tarvinnut lisää sulatella. Piparikuusi on jo tuhottu. Piparijuustokakku suli suussa ja sitä tehdään toistekin. Aputontun taatelikakkua on nyt alettu vasta nauttimaan.







Ilmeisesti olin ollut tosi kiltti kun sain toivomani villasukat sekä paistinpannun. Olisin muuten joutunut uuden pannun ostamaan heti alennusmyynneistä.


 Hautausmaalle kävimme kynttilät viemässä tuulesta ja vesisateesta huolimatta.


Kinkkua sulatettiin perinteisesti monopolin pelaamisella.

Meidän joulu syntyi itsetehden joten siinä säästi pitkän pennin. Särkylääkepurkilla kylläkin sitä useammin on tullut käytyä. Nyt alkaa sitten toipuminen ennen seuraavia altistuksia.

perjantai 23. joulukuuta 2016

Kipakan Joulun odotus 24


Joulukirje

Joulu on muutakin kuin lahjoja. Joulu on rauhoittumisen aikaa, tietynlaista tunnelmaa ja joulun taikaa. Sitä taikaa on ollut ilmassa muutama jouluna enemmänkin ihmisten hyvän tahdon muodossa. Iso kiitos taas auttaneille tahoille sillä tällä avulla helpotettiin minun taakkaani rakentaa lapsille joulu. Teille kaikille tajoilen virtuaalisesti Joulumuorin kuumaamehua ja piparistaherkkukakkua.



Meidän joulu on enemmänkin tunnelmaa kuin lahjoja. Itse tehden saa tehtyä paljon. Onneksi olen perinyt mummolta kädentaidot joista on nyt erittäin paljon apua. Apua on myös aputontusta joka osaa leipoa. Itse tekeminen käy ns kunnon päälle mutta se hinta pitää maksaa jos haluaa oman näköisen joulun. Enää ei ole entisiä perinteitä vaan uusia lasten kanssa toteutettavia ja nautittavia.

Monet ovat miettineet että tuoksuuko meillä ollenkaan joulu. Meillä tuoksuu taatelikakku, piparit, kinkku, sinappi jne ... Meillä ei tuoksu mausteet, kukat tai saatikka kuusi. Meillä tuoksuu meidänlainen ja meille sopiva joulu. Tunnelmaa luo led-kynttilät ja sähkökyntteliköt. Oikeat kynttilät palavat ulkolyhdyissä. Miusta meillä on OIKEA JOULU.

Vuoteen on mahtunut taas paljon vastoinkäymisiä kuin ihania uutisiakin. Lapset vähenevät kotona ja aloittavat omaa elämäänsä omassa kodissaan. Toivottavasti kotoa saadut opit ovat mielessä omaa kotia rakentaessa ja omaa elämää eläessä. Kipuja ja särkyjä on mahtunut vähän liikaakin tähän vuoteen. Mutta vastoinkäymiset on tehty selätettäviksi. Vaikka ne välillä meinaavat tuntua liian raskailta.

Joulu on toiveiden aikaa. Monia erinomaisia toiveita olen kuullut tämänkin joulun alla ja toivon että ne toteutuisivat. Toivon tervettä sisäilmaa, parempaa rakentamista ja sisäilmasta sairastuneille oikeutta. Pienen toiveen esitän ihan itsekkäästi itselleni ja perheelleni. Toivon meille löytyy terve koti ja sen etsimiseen taidan tarvita apua.

Videon myötä pääset mukaan meidän tämän vuoden joulun tunnelmaan.

Rauhallista Joulua toivottaa Kirsi







Kipakan Joulun odotus 23


Tonttupuuro - Voiko olla parempaa. Itse teen puuron kauramaitoon jota laimennan vedellä. Ylijäämä puurosta tulee sopivasti sitten porkkanalaatikko. Rusinasoppaakin pitää aputontuille tehdä.

Nyt Tonttulassa aletaan rauhoittumaan Joulun viettoon. Viimeinen luukku aukeaa jo tänä iltana klo 21. 




Lopuksi vielä kuvia aputontun tekemästä piparikuusesta.




Sekä servetitkin ojennuksessa ...




torstai 22. joulukuuta 2016

Kipakan Joulun odotus 22


Perinteisiä joulukortteja ei ole enää vuosiin lähetelty. Enää ei sormet taivu kaikkeen näpertelyyn eikä nokka kestä kaikkien materiaalien hajuja. Joten somessa jaettava kortti on oikein kätevä ja vähemmän tulee tärpättialtistuksia. Mummot yms saavat perinteisen kortin mutta sekin menee tonttukuriirin mukana. Sillä kortin lisänä on monesti jouluherkkuja kuten tänäkin vuonna. Taisi koriin tipahtaa kakkua, suklaata, kynttilöitä sekä suolakuorutettu tuikkulyhty. Postauksen lopussa on aiempina vuosina lähetettyjä kortteja.



Mutta nyt minun täytyy kehua tuota meidän aputonttua. Pyöräytti tuosta noin vaan gluteenittoman taatelikakun. Homenokalta ois jäänyt tekemättä kun vielä kipuilee ja kolottaa.




Tässä muutamia kortteja millä ystäviä ja tuttavia on muisteltu.