keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Homemuistelot

Tuon otsikonhan voi käsittää monella tapaa. Voisi muistella vaikka kotiin liittyviä muistoja tai sitten homeeseen liittyviä. Että varmaan ylläty jos valitsen noista jälkimmäisen. Tätä aihetta olen jo pyöritellyt mielessäni monta kertaa, mutta saamattomuuttani en ole sitä saanut tekstiksi asti.

Ennen kouluikää olen varmaan jo saanut aimo annoksen mikrobi.ilmaa hengitellä. Sillä näin aikuisena miettii että miten sellaisissa asunnoissa edes annettiin asua. Ensimmäinen kunnolla rakennettu koti oli noin 8-vuotiaana(jos oikein muistan). Isäni rakensi omakotitalon ns hartipankilla ja veljesvoimin. Joku kiva pyromaani kerkesi sen polttamaankin ennenkuin pääsimme sinne muuttamaan. Muistan edelleen ne loimut jotka näkyi taivaanrannassa. Vaikka tämä oli rakennettu 80-luvulla klinkkereineen päivineen, oli se silloin terve ja luksuskoti verrattuna aikaisempiin. Tätä ihanuutta kesti kuudennelle luokalle asti jolloin sitten vanhempien eron myötä tämä myytiin. Sen jälkeen ainakin pari kotia oli hyvin tujulla sisäilmalla varustettu. Sitä silloin en kylläkään tiennyt. Oireilemaan aloin vasta noin täysi-ikäisenä. Silloin asuimme pienellä paikkakunnalla ja s-marketin yläkerrassa, jossa oli useempi vuokra-asunto. Näin jälkeenpäin ajateltuna se olisi pitänyt kiertää kaukaa.

Sen jälkeen kun itse pääsin ns asuntoja etsimään ja en vielä tiennyt tästä nykyisestä taudista mitään tai saatikka homeen vaaroista. Muutama kohde olisi voinut jäädä kokematta sisäilman tai sitten asuinympäristön takia. Terveyden kannalta pahin paikka oli omakotitalo joka oli rakennettu 50-luvulla ja laajennettu 80-luvun taitteessa. Sitähän en tiedä vielä tänäkään päivänä mille kaikelle siellä altistuin, mutta ilmeisesti ABPA on jo silloin puhjennut. Allergiat kyllä paheni siellä asuessa huimalla tahdilla sekä astma-diagnoosikin tuli saatua. Lapset oli allergisia vaikka mille ja astmaakin pukkasi. Tämän kyseisen asunnon kun silloin olisin osannut välttää. Vaihtoehtona oli toinenkin mutta päädyimme tähän paikkaan. Tästä paikasta päästyäni alkoi itselläni toipuminen. Astma hetkellisesti ihmeparani. Hajuaistin toivuttua tajusin että omaisuus on edelleen saastunutta monista pesuista yms keinoista huolimatta. Ensimmäisen kerran jouduin laittamaan hyvin paljon omaisuutta kaatopaikalle.

Tämän jälkeen oli vielä pari muuttoa kunnes pääsimme tutustumaan sädesienimaailmaan. Ja uusi keikka kaatopaikalle. Tätä yhteiseloa sädesienen kanssa kesti pari vuotta. Olemme nyt siis päässeet tähän nykyisiin kotiin. Ei se tuuri edelleenkään kääntynyt parempaan. Joku oireiluttaa tässäkin asumuksessa. Mutta löytyykö enää koskaa minulle asuntoa jossa en oireile ??? Pieni epätoivo alkaa jo hiipiä.

Toinen asia mikä voisi vaikuttaa sisäilmallaan terveyteen on koulumaailma. Koulujen osalta uskon että on ollut aika hyvä tuuri. Ne olivat silloin vielä hyvässä kunnossa. Yksi koulu kylläkin on nykyisin muussa käytössä. Kyseisen rakennuksen sisäilmasta ei ole tietoa mutta ilmeisesti se olisi ollut myös liian pieni silloisille oppilasmäärille. Viereen on siksi rakennettu koulu/päiväkoti yhdistelmä. Yläasteesta en ole niin varma ja onhan sitä rempattukin ihan reippaasti. Aikuisena kylläkin tuli lisää otettua "tervettä" sisäilmaa kun opiskelin merkonomiksi aikuiskoulutuksena sekä lisäkoulutusta/päivitystä ammattiin hakiessa ammattikorkeakoulusta.

Työpaikoissakin on ollut huonon sisäilman kohteita joten toksiineja on saatu sieltä ja täältä. Jos tätä summaan yhteeni niin en enää ihmettele yhtään että tämä tauti on taakkana. Mietin vain että nykylapset altistuvat vielä enempi kun nykymateriaalit alkavat erittään VOC:eja sisäilmaan päästyään kosteuden kanssa tekemisiin. Päähän tässä halkeaa jo miettiessä. Missä on oikeasti se päättäjien vastuu ihmisten terveydestä. Vai onko se sitä että kun ei omalle kohdalle osu niin olkoon ... Välipitämättömyys on niin syvältä. Tässäkän asiassa auttaa vain se omakohtainen kokemus, jotta silmät aukeaa. HERÄTKÄÄ JO - Suomi kahlaa jo homeessa !!!



Ei kommentteja: