perjantai 21. syyskuuta 2018

Tukea hädässä vai mielivaltaa (vierakynäteksti)

Kroonista väsymysoireyhtymää (G93. 3) ja monikemikaaliyliherkkyyttä sairastavalla henkilöllä ei nähtävästi ole oikeutta sosiaaliturvaan, huolimatta kansaneläkelain kriteerien täyttymisestä. Kelan vastaava ylilääkäri Kirsi Vainiemi väittää Helsingin Sanomien jutussa (20. 5. 2018) että oikeus etuuksiin olisi, mutta totuus on toinen, kuten kuvasta näkyy. Mainitusta oikeuskäytännöstä ei edes esitetä päätösnumeroita tai mitään muutakaan tietoa, jonka avulla väitteen voisi tarkistaa.



Kansaneläkelaki, luku 3, 12 § Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen: Työkyvyttömänä pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.

Työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle, samoin kuin henkilölle, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua.

Huolimatta siitä, että olen tarvinnut jokapäiväistä apua muilta ihmisiltä jo vuosien ajan ja aiheesta on toimitettu vakuutuslaitoksille lääkärinlausuntoja ja potilastietomerkintöjä kymmeniä sivuja, työkyvyttömyyseläke hylätään. Yksikään minua hoitava tai hoitanut lääkäri ei ole pitänyt minua työkykyisenä ja todellisuudessa edes kuntoutus ei onnistu, koska en pysty edes omia asioitani hoitamaan. Vääntöä on kestänyt tähän mennessä kuutisen vuotta. En enää edes muista, kuinka monta hylkäävää päätöstä olen saanut. Niiden perustelut ovat olleet toinen toistaan mielikuvituksellisempia, välillä mukana on ollut täysin keksittyäkin materiaalia. Ensimmäisenä sain copypastepäätöksen, jota Kelalla oli tapana lähetellä yllättävän monille eläkettä tai kuntoutustukea hakeneille. Kirjoitusvirhettä myöten samaa tekstiä käytettiin eri ihmisten tapauksissa.

Sekava tilanne on johtanut Korkeimman oikeuden tekemään harvinaislaatuiseen lakiesitykseen jossa esitetään, että Valvira alkaisi antaa vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja: Tilanne on ongelmallinen. Esimerkiksi keväällä 2017 korkein oikeus pyysi HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa. KKO ei saa nykyään myöskään yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä pyytämiään vakuutuslääketieteellisiä lausuntoja.

Esityksen taustalla ovat korkeimman oikeuden mukaan oikeusturvasyyt.

”Muutoksenhakijat vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, joissa siihen olisi perusteita”, KKO vetoaa.

Tosin tämäkin auttaisi vain työtapaturma- ja ammattitautitapauksissa, ne ovat ainoita joissa voi saada valitusluvan Vakuutusoikeuden päätöksestä KKO:een. (Uusi Suomi 13.9.2018. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258828-kkolta-harvinainen-lakialoite-hallitukselle-suomalaisten-oikeusturva-vaarassa) Muut tapaukset on riitautettava käräjäoikeudessa.

Herää kysymys, miksi julkiselta sektorilta ylipäätään ei saa lausuntoja joilla tekisi mitään, edes KKO:n pyytäessä. On hyvin erikoista, että viranhaltija voisi noin vain kieltäytyä tekemästä työtään, vieläpä koko sairaanhoitopiirin lääkärit. Yksityisellä ei kysellä työntekijän vapaaehtoisuutta oman työnsä tekemiseen vaan työt tehdään niin kuin työnantaja määrää.

“On lottovoitto syntyä Suomeen”, sanotaan. Voisin palauttaa tämän “voiton” ja ottaa tilalle vaikkapa Ruotsin, Saksan tai Espanjan kansalaisuuden. Näissä maissa hoitosuositukset teettävät ministeriöt, sosiaaliturva on parempi ja mahdollisuus eläkkeeseen on pysyvästi sairastuneella todellinen. Sairauksia myös tutkitaan sen mukaan kuin tutkimustietoa on, eikä väitetä mekanismeiltaan tunnettuja sairauksia “toiminnallisiksi häiriöiksi”. Ilmeisesti jossain kuvitellaan, etteivät kansalaiset pysty hankkimaan tietoa muiden maiden tilanteista.

Kalastajat tietävät “väsyttämisen”. Ison saaliin on annettava rimpuilla itsensä uuvuksiin, koska muuten sitä ei yksinkertaisesti saa nostettua veneeseen ilman suurta irtoamisriskiä. Nyt tiedän, miltä saaliista tuntuu. Ilmeisesti tämä on väsytystaistelu, jossa sairaat yritetään näännyttää vuosia jatkuvaan stressiin, tai yritetään saada heidät masentumaan tai muuten lannistumaan.

Ei kommentteja:

Arvoisa kansan äänitorvi

Olen yrittänyt pitää sisäilmasta sairastuneiden asiaa esillä somessa sekä muissakin kanavissa esillä . Teidänkin somessa tai ihan livenä ko...