tiistai 26. huhtikuuta 2016

Terveys – arvoton mittari päätöksen teossa

Koska on aika ottaa mittariksi terveys, kun tehdään päätöksiä esim koulujen korjaamisesta tai purkamisesta? Milloin lopetetaan remontit, joilla vain annetaan tekohengitystä kiinteistölle?

Monenko lapsen, nuoren tai aikuisen täytyy vielä sairastua kunnes asioille tehdään muutakin kuin lakaistaan maton alle? Milloin on tunnustusten aika ja kerrotaan oikea totuus: ”Meillä oireillaan.”

Liian paljon saa lukea lehdistä että lapset oireilevat ja sairastavat kouluissamme. Monesti vanhemmat on pidetty pimennosta oikean tiedon suhteen. Julkisia asiakirjoja kuten sisäilmaraportteja ei luovuteta luettaviksi. Miten usein törmää siihen että lapsesi on ainoa joka oireilee.

Joka paikassa leikataan ja kiristetään. Mutta siinä vaiheessa kun säästetään ilmastoinnissa tai kiintestönhuollosta, tulee lasku maksettavaksi terveydenhuollossa sekä ihmisten terveyden menetyksinä. Kumpi näistä on parempi ratkaisu? Se että lapsemme sairastavat loppu ikänsä vai että kiinteistön kulut ovat pienemmät?

Minun terveys on mennyt ja sitä ei enää saa takaisin. Mutta entä se lapsi joka aloittaa päivähoitotaivaltaan? Hänellä on voi olla sama kohtalo edessä vain siksi että haluttiin SÄÄSTÄÄ ja lakaista sisäilmaongelmat maton alle.

Eikö Itä-Suomessa vielä ole opitttu rakentamisen virheistä? Vai täytyykö täällä tehdä virheet moneen kertaan jotta oppi menee perille?


Jos näitä ongelmia ei ole niin miksi minulta kysytään: ”Voitko olla näissä tiloissa vaikka ilmastointi on puolella teholla?” Ehkä minä vain kuvittelen pienillä naisen aivoillani omat sekä lasteni oireet. Ilmeisesti meidän sairastuneiden hoitamainen on paljon EDULLISEMPAA kuin TERVEIDEN rakennusten rakentaminen.

Ei kommentteja: