maanantai 28. syyskuuta 2015

Pohdintaa ja mietintää ...

Toiset muuttavat työn tai ihastuksen perässä. Minä luultavasti muutan terveyden takia. Syitä voi olla monia, mutta sairaana ei se muuttaminenkaan ole helppoa.

Henkisesti on oma prosessinsa. Lapsilla menee TAAS kaveripiiri uusiksi, koulu, koti ja harrastukset vain siksi ettei äiti pysty asumaan ihan missä tahansa asunnossa. Ja niitä minulle sopivia asuntoja on todella harvassa.Puhumattakaan että kyseisellä paikkakunnalla on terve koulu.

Nyt on ilmanvaihtoa kohennettu nykyisessä asunnossa ja se auttaa oleskelutilojen ilmanvaihtoa että laatua. Kumpaankin huoneeseen lisättiin oma "räppänä" suodattimineen. Mutta ei sekään vielä ratkaisut kaikkia ongelmia. Toinen paha vihollinen on tuo tupakansavu jota puskee jostain seinän takaa. Keittiö oli taas viikonloppuna kuin "kaasukammio". Ilmastointi on pakko olla pois päältä ja ikkuna auki jos keittiössä meinaa oleskella. Jostain kumman syystä nää 80-luvun ratkaisut ei vain toimi.

Jos kuitenkin palaisin takaisin asiaan. Sydänt' raastaa jos taas lapset joutuvat laittamaan kaiken uusiksi, mutta ei taas minun terveys anna enää myöten huonoa asumistakaan. Nyt tuntuu että olen siinä tilanteessa josta en enää jaksa yksin selvitä. Apukäsiä tarvitsisi ja paljon, mutta mistä niitä saa .... Oma kunto ja talous alkaa olemaan niin pohjalukemissa, kun tästä homehelvetistä on yrittänyt rämpiä ylös. Onpa taas synkkää tekstiä, mutta niin on olokin.




Mutta jos taas miljoonannen kerran yrittäisi käydä asuntotarjonnan läpi.

Ei kommentteja: