Mummon riippukeinusta vaihtui vallanpitäjä. Nuorimmainen joutui luopumaan paikastaan keskimmäiselle.
Meidän omenapuukin alkaa kukkia. Ei tämä enää omenia tee, mutta ihan on pystyssä tämän kukinnan takia.
Katjahan valmistui sairaanhoitajaksi viime viikolle ja me naiset eli Minä, Maarit, Pami ja Outi päätimme vähän lahjoa katjaa. Yllätys että ensiapulaatikosta löytyy lankaa. Mutta sitähän ei ole koskaan liikaa.
Tällaista oli minulla tapaamisessa mukana. Työn alla huivia pellavasta ja kassia puuvillasta. Pellava on ystävän Venäjältä tuomaa. Älyttömän hyvää neuloa. Kastelin pellavat vielä ennen neulomista niin ei pölise oikeestaan ollenkaan.
Olen minä lankaakin ostanut, mutta en ole muistanut tai jaksanut kuvata. Violetin eri sävyjä pellavaisena ja puuvillaisena.
Sekä ostin itselleni oman kameran. Canon, Powershot E1 IS valkoisena. Kuvaa ei ole kamerasta, joten nappasin netistä samanlaisesta pinkkinä.
Mutta nyt alkaa loppua ruokatunti ja vielä pitäisi AinaOikeidenkin blogiin kirjoittaa. Sorry ei linkityksiä, ei kerkee.
2 kommenttia:
Tulee ihan omien lasteni mummola mieleen, sielläkin, eli äitini luona oli aina kesäisin riippukeinu ja tappeluhan siitä tuli useamman lapsen kesken että kuka siinä saa olla.
Mukava yllätys tuo ensiapulaukku.
Hihii, neulojan ensiapupakkaus :D! (Tuikitärkeä hermojen hoidon ensiapuun, esim. näin sadepäivänä - tai tylsällä automatkalla/kyläreissulla :D.)
Lähetä kommentti